sunnuntai 20. elokuuta 2017

Suomessa pulmat ratkaistaan miettimällä eikä vihahuudoilla

Joskus vaikeneminen on hyvä asia, mutta ehkei terrorismin edessä kannattaisi tehdä niin. Pelosta ei saa vaieta, mutta pelkoa ei saa lietsoa. Sen pitäisi olla jo tässä vaiheessa itsestään selvää. 

Tasavallan presidentti sanoi tänään medioille aivan oikein, että Turun terrori-isku herättää kovasti tunteita ja keskustelua. Olen hänen kanssa samaa mieltä siitä, että se on ymmärrettävää. 

Presidentti Niinistö lisäsi kuitenkin, että halu väärinymmärtää on ollut viime aikoina suurempaa kuin halu ymmärtää. Tämä olisi hyvä kääntää toisin päin. Sekin pitää paikansa. Miten se kuitenkin onnistuisi, kun etenkin jotkut johtavat poliitikot keskittyvät ratkaisujen sijasta pelon ja kaunan lietsomiseen?
 
Radikalisoitunut ihminen on kuin kävelevä aikapommi. Kun ihminen saapuu tiettyyn vihapisteeseen ideologian muovautumana, silloin pitää toimia. Moni ehdottaa radikalisoituneiden suomalaistenkin lähettämistä ulkomaille. Silloin lähetämme räjähdyspisteessä olevan pommin muille. 
 
Nyt tarvitaan pohdintoja siitä, kuinka radikalisoitumista ja samalla terrori-iskuja estetään. Tiukka yhteisön ja viranomaisten valvonta on yksi keino estää terrori-iskuja. Suomessa on kokemuksia kouluampumatapausten ehkäisyistä, ehkä samat keinot voisivat auttaa terrorismin suhteen.
 
En ole terrorismin tai radikalisoitumisen asiantuntija vaan ihminen, joka yrittää ymmärtää enemmän kuin väärinymmärtää. Vihaisen ihmisen harkinta- ja ratkaisukyky ei ole kovin hyvä. Pidän Suomessa siitä, että pulmat ratkaistaan yhdessä rauhallisesti miettimällä. 


Lintukodon rauha.

perjantai 18. elokuuta 2017

Linkola on väärässä ja on häpeäksi Suomelle

Luin Pentti Linkolan haastattelun 16.8. Helsingin Sanomista. Linkola on jo 50 vuotta esiintynyt ekofilosofina. Kiitos Linkolalle mielipiteistä. Mutta voi itku. Mitä järkeä Pentti Linkolan selostuksissa on?

Linkola sanoo muun muassa että ”Kaikki materiaalinen kehitysapu pitäisi ottaa heti pois Afrikan mailta. Ainoastaan kondomeja saisi jakaa. Kun ihmiset lähtevät Afrikasta, heitä ollaan pelastamassa Välimerellä. Tulee kyynel silmään, kun ajattelee toiminnan järjettömyyttä. Se olisi luonnollista, että edes pieni ylijäämä hukkuisi Välimereen. Mutta sitäkään ei anneta tapahtua.”

Linkolan mielestä liiat ihmiset pitää tappaa, jotta edes osa ihmiskuntaa säilyisi. Pistiäisten ja sammakoiden rinnalla. Mutta minkälainen ihmiskunta olisi se, joka luopuu inhimillisyydestä, lähimmäisenrakkaudesta, solidaarisuudesta ja humaanisuudesta? Eli kaikista ihmisyyden tunnusmerkeistä. Että siirryttäisiin vahvimman brutaalisuuteen. Turvapaikanhakijat ja muut turhat ihmiset saisi saman tien poistaa päiviltä. Linkola ennustaa katastrofia, jos hänen näkemyksiänsä ei toteutettaisi.

Ongelma on, että Linkola näkee ihmiset eläiminä, jotka taistelevat olemassaolostaan. Jos Linkolan ajatukset toteutettaisiin, selviytyjiä olisivat vain vahvimmat. Kaikki inhimillisen elämän edellytykset häviäisivät. Väestönkasvu jatkuisi edelleen, koska vahvimmat täyttäisivät ekokolon.
Linkolan teorioiden toimeenpano johtaisi vielä suurempaan katastrofiin kuin mitä hän profetoi. Ihmismäärän lisääntyminen ei hidastuisi, mutta varmasti inhimillisen elämän edellytykset jokaiselta tuhoutuisivat.

Ihmeellistä on, että Pentti Linkola on jo vuosikymmenet päässyt julkisuudessa selittämään vinoutunutta oppiaan. Mikään vakavasti otettava taho ei ole näitä selostuksia asettunut vastustamaan. Nyt Linkola on kaivettu mökistään esiin oikeuttamaan natsien ja terroristien edesottamuksia. Varmaan Linkolan selityksillä on kysyntää myös Barcelonan ja Turun tapahtumien osalta.

Miksi?

torstai 17. elokuuta 2017

Satavuotias Suomen valtio säästää lasten musiikkiharrastuksista

Eilen lapsistamme nuorin soitti viulua suuren yleisön edessä. Lapsen esitys ei olisi ollut mahdollinen ilman Karkkilan musiikkikoulun taidokasta opetusta.

Tänään ilomme muuttui suruksi, kun luimme Karkkilan musiikkikoulun kannatusyhdistyksestä tulleen kirjeen. Kirjeen mukaan musiikkikoulu ei tänä vuonna eikä ehkä ensi vuonnakaan tule saamaan harkinnanvaraista valtion avustusta. Lukuvuodelta 2017-18 puuttuu 15 – 20 000 euroa. Koulun toimintakyvyn varmistamiseksi kannatusyhdistys joutuu nostamaan satojen eurojen oppilasmaksuja kertaheitolla ja heti 26 – 34 %.

Uutinen on monille perheille hankala ja surullinen asia. Musiikkiopiston julkisen tuen pieneneminen samalla kun verot nousevat, tuntuu käsittämättömältä. Näyttää siltä, että pieni ihminen joutuu päivästä toiseen yhteiskunnan hylkäämäksi. Ne lapset, joiden vanhemmilla on rahaa, pystyvät osallistumaan eri harrastuksiin, toiset lapset eivät voi osallistua edes yhteen. Se, että yhteiskunta eriarvoistaa lapsia ei ole juhlan arvoista.

Musiikkiharrastus on tärkeä lapsille ja myös koko yhteiskunnalle. Päättäjät voisivat miettiä miten he priorisoivat ja mitä tekevät lapsille.

sunnuntai 13. elokuuta 2017

Ikkalan tietovisa 2017, Suomi 100 vuotta sitten

Ikkalan tietovisa on jokavuotisen Ikkalan elopäivän yksi ohjelmanumeroista. Eilisessä elopäivässä 15 henkilöä osallistui tietovisaan. Vastauksia luonnehdittiin hankaliksi. Osallistuneiden kesken arvottiin kukkakassi. Arpa suosi pusulalaista miestä.



Kolme vuotta peräkkäin olen ollut vastuussa Ikkalan kyläyhdistyksen tietovisasta. Se on ollut kunniatehtävä minulle. Tämän vuoden teema oli Suomi 100 vuotta sitten eli itsenäistymisen vuonna 1917. Tänä vuonna kysymyksiä oli neljä. Koska Ikkalan tietovisaan osallistuneet eivät paikanpäällä voineet googlata, niin yrittäisitkö nyt vastata kysymyksiin suoraan, ilman hakukoneiden apua.



Ikkalan tietovisa
Suomi 100 vuotta sitten eli itsenäistymisen vuonna 1917
1.      Kuinka monta asukasta Suomessa oli vuonna 1917?
a)      2, 5 miljoonaa ______
b)      3,1 miljoonaa _______
c)      4, 3 miljoonaa _______

2.      Mikä oli miehen ja naisen eliniän odote vuonna 1917?
a)      55 ja 59 vuotta ______
b)      61 ja 72 vuotta ______
c)      43 ja 49 vuotta ______

3.      Mitä tunnettu lohjalainen rakennus valmistui 100 vuotta sitten?
a)      Sokeripala (Lohjan torin reunalla oleva valkoinen talo) _______
b)      Puuanttila (kaunis keltainen talo Lohjan keskustassa) ________
c)      Kaupungintalo Monkola ________

4.      Mitä lautakunta perustettiin Pusulaan vuonna 1917?
a)      koululautakunta _________
b)      elintarvikelautakunta ________
c)       ympäristölautakunta ________
 





keskiviikko 9. elokuuta 2017

Koulumatka

Hei,
huomenna meidän koululaisten kouluvuosi alkaa. Se tarkoittaa myös sitä, että lasten määrä lisääntyy kaduilla ja teillä.

Lapset eivät ole vastuussa siitä mitä aikuiset tekevät. Eilen yksi tyttö on jäänyt auton alle Klaukkalassa. Näin ei pitäisi tapahtua.

Yksi hienoimmista asioista Suomesta on se, että lapset saavat liikkua yksin tai kavereidensa kanssa ulkona ilman ongelmia. Toivottavasti aikuiset eivät muuttaa sitä hienoa faktaa tyhmällä käyttäytymisellä.

Nykyisin moni ei ajattele muuta kuin itseään. "Minulla on kiire." "Minun pitäisi ehtiä." Voisimme välillä hidästää vähän? Elämä ja ehkä muidenkin voi mennä liian nopeasti ja rajusti ohitse.Tie ei ole vain meitä varten vaan se on yhteinen.

Leipoin tänään omille koululaisilleni herkkuja lähimetsän marjoilla. Lapset ansaitsevat rakkautta ja huolenpitoa. <3





lauantai 5. elokuuta 2017

Sirpa Paatero, Tuula Haatainen vai Maarit Feldt-Ranta?

Nyt demarit saavat valita presidenttiehdokkaansa kolmesta hyvästä ehdokkaasta. Jäsenvaali järjestetään sähköisenä 7-13.8 ja postiäänestyksenä 17-25.8.

Olen lukenut eri lehdistä, että Maarit Feldt-Ranta on ennakkosuosikki. Jos puolueen nuoret saisivat sanoa viimeisen sanan Feldt-Ranta olisi jo presidenttiehdokas.  ”Demarinuorten jäsenkyselyssäFeldt-Ranta sai jopa 40,7 prosentin kannatuksen puolueen presidenttiehdokkaaksiHaataisen jäädessä 29 ja Paateron 10 prosentin kannatuslukemiin.”

Minusta on ihan melkein samaa kuka heistä tulee presidenttiehdokas. He kolme ovat samankaltaisia, muuten olisivat eri puolueissa.

Feldt-Rannasta olen kuullut paljon kehuja. Maarit Feldt-Rannan kampanjaryhmän puheenjohtaja on kansanedustaja Timo Harakka.
Tässä Harakan mielipide Feldt-Rannasta Demokraatissa:
– Maaritin persoona, arvot ja osaaminen ovat yhdistelmä, joka varmasti innostaa suomalaisia laajemminkin, Harakka toteaa Demokraatille.
– Hän on ihminen, jossa yhdistyy sosialidemokraattien kannalta uutta ja vanhaa. Maarit on palvellut puoluetta jo pitkään toimimalla muun muassa SDP:n puoluesihteerinä. Toisaalta hänessä on tiettyä tuoreutta ja raikkautta, jota kaikki suomalaiset eivät vielä tunne.
Harakan mukaan Feldt-Rannalla on lisäksi ulko- ja turvallisuuspoliittista osaamista, ja erityisesti häntä voidaan pitää pohjoismaisen yhteistyön tekijänä.
  
Koska Tuula Haataisesta tiedän vähän, kysyin kavereilta mitä mieltä he olivat. Sain pari vastausta.
-         - Hän on vahva persoona, lähtöisin Savon maaseudulta Vieremästä. Kouluttautui sairaanhoitajaksi ja toimi jonkin aikaa ammatissaan. Hänen aikanaan demarinaisten toiminnanjohtajana demarinaiset näkyivät ja osallistuvat yhteiskunnalliseen keskusteluun. Hän myös hankki itselleen jo silloin monipuolisen verkoston ja hyvän kielitaidon. Ihailin sitä sitkeyttä, mitä hän osoitti pienten lasten työssä käyvänä äitinä opiskellessaan hankkien valtiotieteen maisterin tutkinnon. Presidentin tehtäviä ajatellen hänellä on myös kansainväistä kokemusta (YK, EU), ei vain pohjoismaista. Hän on asiasuuntautunut, ei hae naisten lehtien tai iltapäivälehtien lööppijulkisuutta. Henkilökohtaisesti kunnioitan myös sitä, että hän huolehtii kunnostaan juoksemalla ja hiihtämällä matkoja, joista meikäläinen ei edes näe unta. Kun pitkän työrupeaman jälkeen heittää kympin lenkin, pää tuulettuu seuraavaa päivä varten ja uni on terveempää.

-         - Tuula pysyy asiassa eli hän on helppo ja selkeä seurattava. Hän osaa paneutua juuri ongelmakohtiin. Se on näkynyt mm. kun hän on ollut haastateltavana sote -asioissa. Tuula ei ole jyrääjä. Hän hallitsee tiedolla.

Sirpa Paaterosta sen verran, että hän on puoluevaltuuston puheenjohtaja, joka on toiminut kehitys- ja omistajaohjausministerinä viime hallituskaudella. Paatero on nyt puolustusvaliokunnan puheenjohtaja.

Keväällä kuuntelin radiosta kuinka Paatero keskusteli Juho Eerolan kanssa kotkalaisesta politiikasta. Pidin kovasti siitä miten ja mitä Sirpa Paatero sanoi oman kaupungin asioista. Hän osaa tiivistää ja puhua suoraan ja jämäkästi. Moni muu on kanssani samaa mieltä, että Sirpa Paaterolla on napakoita ja asiantuntevia kommentteja. Myöhemminkin olen lukenut Paateron ajatuksia ja minusta hän on sopiva presidenttiehdokas, kuten Maarit Feldt-Ranta ja Tuula Haatainen. Onhan tässä vaikea päättää…
Lisää kuvateksti

Jokainen voi käydä lukemassa Paateron, Feldt-Rannan ja Haataisen kotisivuja. 
Sirpa Paatero: http://sirpapaatero.net/
Tuula Haatainen: http://tuulahaatainen.fi/
Maarit Feldt-Ranta: http://maaritfeldtranta.fi/wp/